lauantai 23. toukokuuta 2015

Kirjaesittely: Mekkotehdas aikuisille

Mekkotehdas aikuisille: Kirsi Etula ja Sunna Valkeapää-Ikola. Valokuvat: Krista Keltanen.


"Ompele itsellesi mekko jos toinenkin. Mukana kaavat kymmeneen ihanaan mekkoon!
Mekkotehdas aikuisille on käsityö- ja kaavakirja onnistuneisiin ompeluhetkiin. Se jatkaa suuren suosion saavuttaneen Mekkotehtaan viitoittamalla tiellä, ja tällä kertaa mekot on suunniteltu ja mitoitettu aikuisille naisille.
Ompelukirjassa helmat hulmuavat niin arjessa kuin juhlassa. Selkeälinjaiset mekot muuntuvat moneen makuun sopiviksi – helpoista hellemekoista haastavampiin luomuksiin. Kirjasta löytyy 10 aikuisten mekon kaavaa (koot 34–46) sekä yksi tytön mekon kaava. Mukana on myös ohjeita mekkomallien muunteluun, ompelun haastaviin kohtiin ja materiaalivalintoihin.

Kirjan upeat kuvat on kuvattu ympäri Suomen ja niissä nautitaan yöttömästä yöstä ja kurkistetaan kauniisiin koteihin. Kuvausteemoihin liittyen kirjasta löytyvät kaavat ja ohjeet myös kesäisen kassin, meikkipussin ja huivin ompeluun.
(WSOY)"


Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2015
Sivuja: 136
Kirjailijoiden blogi: http://mekkotehdas.blogspot.fi/
Kirjailijoiden aiemmat teokset: Mekkotehdas (WSOY 2012)
Arvostelukappale

"Sunna Valkeapää-Ikola (s. 1976) vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjois-Suomessa, nykyisin asuu Helsingissä. Hän on opiskellut kasvatustiedettä Lapin yliopistossa ja työskentelee opetustyössä. Vapaa-aika kuluu perheen parissa ja rakkaimpana harrastuksena ovat käsityöt.
 
Kirsi Etula (s. 1979) valmistui 2007 Helsingin Yliopistosta tekstiilityönopettajaksi pääaineenaan käsityötiede. Perheineen Helsingissä asuva Etula työskentelee tällä hetkellä opettajana. Vapaa-aika kuluu perheen kanssa vietetyn ajan lisäksi liikunnan sekä rakkaimman harrastuksen, ompelun parissa. Pitkäaikaiseksi intohimokseen Etula nimeää mekot, joita hän kaavoittaa mielellään niin tytöille kuin aikuisillekin. (WSOY)"
 
---------------

Tämä kirja on niin kaunista selailtavaa, että tätä voi katsella ihan huvikseenkin - kiitos valokuvaaja Krista Keltaselle kauniin utuisista kuvista! Jo kansikuvan herkkä tunnelma antaa vihiä siitä, että kirja pitää sisällään kesäisen kepeitä mekko-ohjeita, ei mitään jäykkistely kotelomekkoja. 

Mekko-ohjeet on nimetty kauniisti vanhoilla naisen nimillä: on Hilmaa, Tyyneä, Liljaa, Ingeriä... Mukava lisä on myös meikkipussin, kassin ja tytön mekon kaava, valopallojen askarteluohje ja Teresa Välimäen reseptit. Onpa kirjassa myös kädenlämmittimien neulontaohje.
 
Muutama mekko-ohje on aloittelijalle varma nakki, kuten vetoketjuton ja vuoriton Selma-mekko. Vaativampaa ompelua tarjoaa esimerkiksi tyttöjen mekko Helmi malli A, johon tulee vuori, piilovetoketju, pitsiä, kuminauhaa ja paljettinauhaa, mutta samasta mekosta on myös helpompi versio B, jossa piilovetoketjun ja vuorin ompelun voi välttää.

Halusin itse ommella jotain trikoosta ja välttää vetoketjun ompelun, joten koemallikseni valikoitui Hilma malli B, joka toi minulle hieman mieleen Jane Austenin maailman. Kun vielä löysin Kankaskapinan valikoimista maailman kauneinta digiprinttitrikoota, aloin innosta puhkuen toteuttamaan mekkoani.
 

 
Kirjan alkutaipaleilla oli mukavan selkeät kokotaulukot, joista löysin itselle jokseenkin passelilta vaikuttavan koon. Kirjan ompeluohjeet olivat helpot seurata, sillä ohjesivu oli pelkistetyn yksivärinen ja ohjeet mahtuivat yhdelle aukeamalle. Mekkomalliin tuli tuhottoman paljon kuminauhakujia, mutta lopulta sain mekon ommeltua. En onnistunut mokaamaan kertaakaan, joten ohjeiden täytyi siis olla todella hyvät! :)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Olen tyytyväinen lopputulokseen. Hihansuiden kuminauhoja aion vielä kiristää, mutta muuta fiilattavaa en löytänyt. 
 
 Kivan pitsinauhan tilasin Pitsitiestä.



 Ja ei muuta kuin ensi viikon lauantaina mekko päälle ja siskontytön ylioppilasjuhliin.
 
 
Onnea jo näin etukäteen kaikille valmistuneille!

-----------
 
 
 


keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Ilves-mekko

Kuten lupasin aiemmassa postauksessani, esittelen nyt neidin synttärijuhliin ompelemani Ilves-mekon.

Mekkohan on tehty uusimman Ottobren ohjeella (3/15) ja mallin nimi on Lionella. Kankaana tässä mekossa on Noshin Ilves-trikoo ja Kangaskapinan oranssi perustrikoo. Hieman mietiskelin, sopiiko nuo kankaat yksi yhteen, mutta kyllähän ne minusta sopii. Mokasin kankaanleikkauksessa, joten siksi kangasta ei riittänytkään ylempään frillaan. Joskus erehdyksistä poikii hyviä ratkaisuja :)


Tämän mekon juttu on tuo kaula-aukon takaosa. Tykkään!


 Sovituskuvat on vähän hutaisten otettuja, kun neidin (ja minun) oli vaikea keskittyä kuvauksiin juhlien hulinassa.

Mekon toinen juttu on ehdottomasti sievät pallohihat. Vaikka niiden ompelemisessa oli hommaa, oli se sen arvoista. Frillan rypytykset menivät taas vähän niin ja näin, sillä ne eivät ole oikein minun vahvinta alaani...

Näin nokka kohti uusia haasteita, ompeluksia ja leipomuksia. Aloitan viikonloppuna varmaankin oman Mekkotehdas aikuisille -mallimekkoni ompelun, sillä tähtään siitä mekkoa siskontytön ylioppilasjuhliin. Lisäksi pitäisi tehdä kokeeksi mehujäitä Cesar ja Nadia Rodenin Mehujääsirkus-kirjan ohjeilla sekä neuloa joku soma patalappu Stina Tiseliuksen Patalappukirjan ohjeella. Tekemistä siis riittää.

------------------------------------------------------

Töissä on mennyt hyvin :) Onhan se mukavaa lähteä aamulla kotoa sotkua pakoon ja palata iltapäivällä kotiin, eikä töistä pöllämystyneenä enää jaksa välittää kodin sekamelskasta hitusen vertaa. Blogihommia en kuitenkaan jätä ikinä, vaikka en ehkä ehdi enää niin paljoa tekemään. Siispä juttu jatkuu!

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kettumaiset 7-vuotissynttärit



Ihana, höpsö esikoistyttäreni täytti seitsemän vuotta ja hänen toiveena oli kettumaiset syntymäpäiväjuhlat, sillä kettu on tällä hetkellä (ilveksen rinnalla) hänen lempieläimensä. Siispä mielikuvitusta kehiin ja toteuttamaan!




Edellisellä viikolla teimme itse kettupinatan. Ohje pinataan löytyy esimerkiksi täältä. Neiti maalasi ketun itse oranssiksi, ja minä tein sitten yksityiskohdat: maalasin naamaan valkoista, nenän, silmät ja viikset sekä tein softiksesta ja pahvista korvat ja hännän. Sisään laitoimme tietenkin ennen maalausta patukoita, tikkareita ja paperikarkkeja.



Narukiinnitystä emme laittaneet vielä tässä vaiheessa, vaan ripustimme pinatan sitten kattoon ihan perusnyörillä sitoen sen ketun mahan ympärille. Hyvin toimi niinkin.


Me haluamme pitää syntymäpäivät aina yhtenä päivänä, mikä tarkoittaa sitä, että neidin ystävät saavat tulla ensin juhlimaan, ja vasta sen jälkeen tulevat mummut, papat, kummit ja muut aikuisystävät. Tyttö halusi kaverisynttäreille Cookies'n Cream -jäätelökakkua, jonka ohjeen hän näki jo jonkin aikaa sitten Emma Iivanaisen kirjassa Emman kakut, leivokset & jäätelöt (Docendo 2015). En ole ikinä tehnyt jäätelöä itse, sillä minua on vierastanut ajatus välisekoittamisista - enkä omista jäätelökonetta, joka sekoittaisi massaa puolestani. Vaan ei hätää, nyt on muodissa omatekoiset jäätelöt, joita ei tarvitse sekoittaa - kiitos kondensoidun maidon! Jäätelökakku teki tosiaankin kauppansa, ja lähes jokainen lapsi söi lautasensa tyhjäksi. Minun kokemuksellani kun täytekakut tahtovat jäädä lasten lautasille lähes koskemattomina...


Jäätelön juttu oli Domino-keksimurut niin pohjassa, jäätelön seassa kuin kakun päälläkin. Neiti askarteli kettulipun itse.


Kakun rakenne oli pehmeän jäätelömäinen, eikä kakku sulanut ja valahtanut pöydälle, niinkuin kaupan jäätelön kanssa olisi pian käynyt. Kakkua syötiin vielä iltapäivälläkin, toki se kävi välillä jääkaapissa.

 

Tokihan synttäreillä piti olla niitä perinteisiä mokkapaloja ja pikkuleipiäkin. Teimme neidin kanssa perusmurotaikinasta kettupikkuleipiä, jotka koristelin sitten (hiukan hätäisesti) pikeerillä. Ihanan kettumuotin löysin Ullan Unelmat -nettikaupasta. 



Astioina meillä oli ihan halpisastioita, joihin liimasimme sitten kuumaliimapyssyllä omatekemiä kettukuvia, joihin oli kirjoitettu lapsen nimi. Kitinää paikoista ei päässyt syntymään, kun olin laittanut kaikille valmiiksi sopivat paikat... tai no ehkä vähän, kun moni olisi halunnut päivänsankarin viereen. Juhlapöydän päällä oli myös kettukuvin viritelty nauha, mutten juhlahötäkässä tullut ottaneeksi kuvaa niistä. Karkkikupit tein kertakäyttömukeista, joihin liimasin nätistä koristepaperista kapeat suikaleet kuumaliimapyssyllä sangoiksi ja niihin tuli myös lapsen nimellä varustettu ketunpää. Näin pinatan karkit pysyivät kaikilla tallessa omissa kupeissaan.

Suolaisina tarjottavina meillä oli poppareiden, sipsien ja juustonaksujen lisäksi Kinuskikissa leipoo -kirjan (Sini Visa: Tammi 2012)Rahkavoitaikinakieppejä kinkkutäytteellä. Ups, kuva unohtui ottaa niistäkin!

Aikuisväen saapuessa juhliin pöytään nostettiin sokerimassalla ja kermapursotuksilla koristeltu kettutäytekakku. Idean kakkuun sain Confetin blogista, mutta muokkasin sitä hiukan lisäämällä viikset sekä reunapursotukset.



Pohjan tein kahdesta levysokerikakkupohjasta, ja kostutin sen sekamehulla. Ensimmäiseen väliin tuli Kinuskikissan helpot suosikit -kirjasta (Sini Visa: Tammi 2014) Seeprakakun tumma suklaatäyte. Täyte on tarkoitettu hyydykakkuun, joten jouduin lisäämään siihen noin 1,5 dl vaniljakreemijauhetta liivatteen lisäksi, jotta täyte ei valuisi kakun välistä ennen aikojaan. Lisäksi osan täytteen vaniljajogurtista korvasin vaniljarahkalla.

Toiseen väliin tein saman kirjan ohjeella Ilopillerikakun mangoisen hedelmätäytteen. Sitruunarahkan korvasin maustamattomalla rasvattomalla rahkalla, johon lisäsin teelusikallisen sitruunan mehua. Ihanan raikas täyte tuli! Päälliset tein sokerimassasta ja sivupursotuksen kerman värjäsin oranssilla pastavärillä.


Mukavat synttärit oli meillä ja neiti oli oikein tyytyväinen.


------------------------------------------------------------------------------------

Seuraavissa postauksissa esittelen neidin yllä olevaa, ompelemaani ilvesmekkoa, ehkä muitakin ompeluksia sekä tuoretta Kirsi Etulan ja Sunna Valkeapää-Ikolan kirjoittamaa Mekkotehdas aikuisille -kirjaa. Nähdään taas!

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Kirjaesittely: Verrattomat kakut sekä muita leivonnaisia

Pille Enden ja Lia Virkus: Verrattomat kakut sekä muita leivonnaisia


"Virolaisissa leivonnaisissa vain on sitä jotain! Suositun Ihanimmat piirakat -kirjan kahden tekijän uuteen kirjaan on koottu toinen toistaan herkullisempia makeita täytekakkuja, kuivakakkuja, juustokakkuja, muffineita, piiraita, leivoksia ja pikkuleipiä, sekä klassikoita että uutuuksia - yhteensä yli sata reseptiä, joukossa niin helppotekoisia kuin mutkikkaampiakin valmistaa.Leivonnassa tarvittavat raaka-aineet ja välineet ovat tavallisia ja helposti saatavia. Nyt ei tarvitse enää hypätä Tallinnan-laivaan päästäkseen herkuttelemaan!"





Julkaisuvuosi: 2015
Kustantaja: Moreeni
Vironkielinen alkuteos:  Võrratud koogid
Suomennos: Sanna Immanen
Sivuja: 228
Kirjailijoiden aiemmat suomennetut teokset:
Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (2015), Ihanimmat piirakat(2013), Hyvää oloa lautasella(2013)
Arvostelukappale

Olinpas lentää pyrstölleni, kun rupesin selailemaan tätä kirjaa! Leivontaohjeita alkoi sadella heti kirjailijoiden johdannon jälkeen, ja niitä on tosiaankin monipuolisesti. Tykästyin erityisesti kirjan kompaktiin kokoon ja simppeleihin ohjeisiin. Ei tarvitse olla mikään kakkutaiteilija, jotta osaisi tehdä kirjan kakkuja. 

Kirjan kakut on jaettu kahdeksaan eri teemaan: marjakakut, hedelmäkakut, raparperikakut, rahka- ja juustokakut, kahvi- ja suklaakakut, keksikakut, pikku leivonnaiset, kuivakakut ja pullat, muut kakut sekä marenkikakut. Tästä löytyy siis varmasti jokaisen makuun jotakin.  Miten olisi Prinssi Williamin kakkua, tyrnimarjatorttua tai ehkäpä kesäkurpitsa suklaakakkua?

Päätin kokeilla vapun kunniaksi linnunmaitokakkua, joka vaikutti minusta unelmalta; on suklainen sokerikakkupohja, sen päällä täyteläistä linnunmaitotäytettä (pääraaka-aineenaan maito, voi ja kananmunan keltuaiset), kuorrutteena vielä suklaata - ah. Hyväähän siitä tuli!



Vapun kunniaksi koristeena ilmapalloja :)

Tämä kirja on täydellinen sellaisille, jotka haluavat leivontakirjaansa vain pelkkiä leivontaohjeita, ei tekniikkaopastuksia eikä vinkkejä raaka-aineiden tai välineiden valitsemiseen. Lisäksi tästä saa varmasti uusia ja erilaisia leivonnaisia kahvipöytäänsä. En voi muuta kuin suositella! Nam!

maanantai 11. toukokuuta 2015

Arvonnan voittajat ja kevätompeluksia lapsille




Heipä hei! Nyt on blogini kevätarvonta suoritettu pikkuapulaisten kanssa ja arpaonni suosi seuraavia onnekkaita:

 Palkinto A eli Ketunleipä-joustofroteekangas menee Neanomat-blogin Nealle! Onnea!

Palkinto B eli lahjakortti Sampsukkaan menee Hukkakukalle! Onnittelut!

Palkinto C eli sammakkotrikoo, villieläimet-trikoo ja paperiaskartelusetti menee Siinattarelle! Oikein paljon onnea!

Voittajat saavat sähköpostia asian tiimoilta.

 Kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa uudet lukijat joukkoon!

----------------------------------------------------------------
 Sitten uusimpiin ompeluksiin:

Pikku hiljaa ompelukseni alkavat näyttää kesäisimmiltä, ja ihanat teepaita- ja sortsikelit häämöttävät haavekuvina päässäni, kun ompelen vaatteita lapsille.

Muutama ompelus ei ehkä niin kesäisiä ole, kuten ystäväni pojalle Ottobren ohjeella tekemäni Muraveinik-myssy, joka minun olisi pitänyt tehdä ja lähettää Hollantiin aikoja sitten...


Hauska taalainmaaheppa-aiheisen hatun vuorina on limenväristä, ohkaista lycratrikoota. Myssy laitetaan kiinni pikku tarrapalalla. Molemmat kankaat on Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta.

Pienelle pojalle tein myös nämä söpöt trikoohousut Sampsukasta ostamasta hirvi-trikoosta. Ohjeena on Ottobren trikoohousujen ohje Straight Stripes.Hirvikuvion kohdistus ei mennyt oikein nappiin, joten keskellä on omituisia kaksipäisiä hirviä :)

Ystäväni isommalle pojalle tein kesäksi hurjan hai-teepaidan raglanhihoilla. (Olen suorastaan rakastunut raglan-hihoihin, minusta ne vain on niin siistit!)

Haitrikoo on ostettu Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta, oranssi trikoo Kangaskapinasta. Ohjeena on Ottobren luotto-teepaitaohjeeni Brave firemen.

Omalle pojalleni tein samanlaiset haiteepparin, mutta resorin sijasta laitoin kaulukseen ja hihoihin reunat oranssista trikoosta.


 Lisäksi tein hänelle Noshin ilvestrikoosta ja Kangaskapinan harmaasta trikoosta teepaidan. Vaikka hihojen harmaa on ihan eri sävyä kuin Noshin kangas, se ei minusta haittaa. Nämä on tehty samalla ohjeella kuin ylläoleva teepaita.




Tyttärelleni tein yllärinä iltamyöhäisellä Ottobren ohjeella (1/15) Peplum-tunikan. Nämä on näyttäneet olevan kovaa huutoa, mitä olen seurannut Facebookin ompeluryhmiä, ja pitihän se minunkin siis tehdä. Nyt  ymmärrän, miksi tämä on suosittu malli! Tämä on tosi helppo ja nopea tehdä, ja näyttää tosi söpöltä.

 Kankaana on Karkkimaan lapset -trikoota, jota voitin Kuosiverstaan pääsiäisarvonnasta. Keksin yhdistää siihen punavalkoraidallista trikoota (Kangaskapina), ja voi että tuli makia yhdistelmä! Njam!


Raitatrikoota ei riittänyt takahelmaan, joten tein sitten takaosan kokonaan Karkkimaan lapset -trikoosta.


Tein tämän koossa 122, mutta leveydet otin koosta 116, kun neiti on niin hoikka. Tyttö ilostui, kun aamulla sai pukea eskariin tämän!

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, esittelen nämä söpön kesäiset topit. Tein toisen näistä tyttärelleni, toisen hänen ystävälleen 7-vuotissynttärilahjaksi. Ohje on uusimmasta Ottobre-lehdestä: (3/15) Hot stop - hihaton toppi, malli b, kankaina Kangaskapinan ihanat rusettitrikoo ja punaraidallinen trikoo. Tein nämä koossa 122, mutta leveydet otin koon 116 mukaan.


Nyt vain mukavia kesäpäivä odottamaan! Meillä on kovat tohinat päällä, kun suunnittelemme tyttäreni 7-vuotisynttäreitä. Hän sai jo ennakkoon lahjaksi elämänsä ensimmäiset korvalävistykset, ja voi kuinka hän on niitä tykännyt. Kovasti on leipomista ja suunnittelua päivät pullollaan!

Seuraava postaukseni esittelee teille uutukaisen, järisyttävän herkullisen leivontakirjan Verrattomat kakut sekä muita leivonnaisia. Palataan silloin asiaan!