sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Kirjaesittely: Sisusta, somista ja tee itse kaunista kotiin

Sisusta, somista ja tee itse kaunista kotiin: Pinja Niemi, Mari Nuikka ja Marjo Koivumäki.

Tämä kaunis kirja sisustamisesta ja somistamisesta on todellinen inspiraation ja ideoiden aarrearkku.

Teos johdattaa tunnelmallisten ja maalaisromanttisten kotien maailmaan. Sisustamalla itse valmistetuilla esineillä voi luoda mitä yllättävimpiä esteettisiä kokonaisuuksia ja tehdä kodista uniikin ja persoonallisen.


Kirja tarjoaa runsaasti ohjeita, uusia tekniikoita ja erilaisia materiaalien käyttötapoja. Lukijaa opastetaan myös, kuinka itse valmistetut esineet voi sijoittaa osaksi kodin sisustusta.
Kirjasta löytyy mm. viihtyisiä keittiöitä, kauniita kylpytiloja, viimeisteltyjä eteisiä, tunnelmallisia saunoja ja leikkisiä lastenhuoneita. Kokonaisuudet vaihtelevat vaaleasta ja elegantista romantiikasta rouheampiin ja tummempiin tunnelmiin.
Kirja antaa vinkkejä, opastusta ja inspiraatiota estetiikan ja käsityön ystäville, niin harrastelijoille kuin ammattilaisillekin. Upeat kuvat ja selkeät ohjeet innoittavat loihtimaan omat yksilölliset tyylinäytteet (Minerva)."



Julkaistu: 08/2015
Kustantaja: Minerva
Valokuvat: Marjo Koivumäki ( Aiemmat teokset: Ekodeko – Sisusta kierrättäen, Hyvän mielen puutarha, Kuvan taikaa – Askartele, ompele ja sisusta valokuvista ja Sisusta risusta.)
Sivuja: 135
Arvostelukappale

En ole hirveämmin lukenut sisustuskirjoja saati toteuttanut niistä ohjeita,  mutta nyt kiinnostuin tästä Pinja Niemen ja Mari Nuikan kirjoittamasta ja Marjo Koivumäen valokuvaamasta kirjasta, joka pursuaa suhteellisen helposti toteutettavia ohjeita. Kirjassa lupaillaan maalaisromanttista tunnelmaa, ja siitähän tyylistä minä en voi olla pitämättä. Materiaaleina käytetään pitsiliinoja, vanhoja aterimia, heinäseipäitä, höyheniä, rautalankaa.. Juuri mikään idea ohjeineen ei näyttänyt minusta mitenkään ylitsepääsemättömän vaikealta.


Halusin kokeilla heti etusivulla esiteltyä, valkoista kranssia, joka toteutetaan vanhasta lakanasta ja styrox-renkulasta. Vastoin ohjetta leikkasin palasiksi vaaleankeltaisen lakanan, jossa on vaaleansinisiä kukkasia.


Kranssi oli helppo tehdä eikä siinä tarvittu liimaa (jes, minulle liimakammoiselle sopii!), mutta jokunen tovi minulle meni kuitenkin tökkiessä sukkapuikolla lakananpaloja kranssiaihioon.
">

Tein rautalangasta kiinnityskoukun ja somistin kranssin vanhoista jouluvaloista otetulla koristesiimalla.
Toinen kokeiluluontoinen työni oli höyhenlamppu, joka tässä kirjassa on toteutettu myös vitivalkoisena. Kävin ostamassa lamppua varten 40 cm:n halkaisijalla olevan riisipaperivarjostimen, neljä kappaletta kymmenen gramman höyhenpussia värisävyltään harmaa-musta-valkoinen sekä ison pullon perusliimaa. Sitten liimailin parina päivänä höyheniä lamppuun ja tuskailin. Helppoa oli kaikesta huolimatta. Nyt kissojen lempilamppu on saanut kunniapaikan olkkaristamme.


Lamppu on näyttävä niin ilman valoa kuin valon kanssakin. Hassu höyhenkasa!


Kirjassa on monta ihanaa ideaa, jotka aion vielä tehdä. On mukava, että siinä on otettu vuodenajat huomioon, ja ohjeita löytyy niin jouluun, syksyyn kuin kesäänkin sopivia. Ideoita on myös eri huoneisiin: niin keittiöön, saunaneteiseen, makuuhuoneeseen, pihalle kuin ompeluhuoneeseenkin. Minulla oli tarkoitus tehdä tätä esittelyä varten vanhoista pitsiliinoista hienoja kulhoja, jotka kovetetaan tekstiilikovettimella, mutta jätän sen myöhemmäksi. Myös ihania jouluaskarteluja aion ehdottomasti kokeilla.


Tämä kirja on mainio opas sisustajalle, joka haluaa näpertää itse eikä kaipaa turhan kimurantteja ohjeita! Tunnelmallisissa kuvissa silmä lepää.
 

perjantai 18. syyskuuta 2015

Omintakeinen "napakettureppu"

Olen sen verran mummoutunut, etten oikein ymmärrä enää joitakin nuorten suosimia muotioikkuja. Etenkään niitä pieniä, ylihinnoiteltuja naapurimaan "napakettu"-merkkisiä reppuja, jotka eivät näytä minusta miltään. Tai eivät ainakaan sen suolaisen hintansa väärtiltä.

Mietin kuitenkin, että sellainen pieni reppu olisi oikein kätevä työreppuna, niin ei tarvisi laittaa selkään sitä kammottavaa pinkkiä retkeilyreppuani, jonka olen joskus erehdyksessä ostanut. Löysin yllättäin Facebookin käsityöryhmän kautta linkin Finlaysonin pikkurepun ohjeeseen, joten sain ommeltua itselleni lähes ilmaiseksi oman napakettureppuni. Paitsi, että paljon söpömmän!

Kankaat minulta löytyi kaapista, joten tämä reppu ei kustantanut minulle kuin pari vetoketjua sekä tukinkankaan, joka oli päässyt hupenemaan. 

En tiedä, haluanko suositella tuota reppuohjetta kellekkään, sen verran vaikeatajuiset ne oli. Sain eräätkin kerrat jystää otsaani ompelupöytään turhautumisesta. Loppujen lopuksi sain kuitenkin reppuni valmiiksi.


 Reppu on tehty oikeasta verhoilukankaasta, jonka olen tilannut aiemmin nojatuolin verhoilua varten Anne-Marian kangas- ja sisustusompelimista. Kankaassa on aimo lukema martingaaleja (en muista, kuinka paljon), joten sen pitäisi kestää kulutusta. 

Repun kantokahvat on vanhan talvitakkini vöistä tehty. Mustat reppuhihnat solkineen on vanhasta repusta otettu. Etutaskun vetskari löytyi minulta ennestään. Pidemmät vetoketjut tilasin Hanhelista, kuin myös kiinnisilitettävän tukikankaan napakoittamaan reppua.



Repun vuoritin niin ikään napakalla sisustuskankaalla, joka on tilattu joskus kauan sitten Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta verhokappaa varten. Luovuin nyt verhosta ja leikkasin sen uusiokäyttöön.


Että sellainen reppuli syntyi. Olen tyytyväinen. En haluaisi tehdä enää ikinä tuolla ohjeella mitään, mutta minulta jo tilattiin pari. Ehkä pienen tauon jälkeen....


Seuraavaksi esittelen teille uusimpia lastenvaateompeluksia, ja ehkäpä viimein Sisusta, somista ja tee itse kaunista kotiin -kirja pääsee esittelyyn, kun saan testattua siitä pari kivaa ohjetta. Kuulemisiin!

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Sus' siunatkoon mikä susipaita!...sekä söötti haalari koululaiselle.

Tervehdys!

On taas aika esitellä uusimpia ompeluksiani, joita olen tässä parin viimeisen viikonlopun aikana väkerrellyt:

Koululaisneidille tein viimein oman jumppiksen, jota hän on kauan toivonut. Ohje on Ottobre 3/2015 -lehdestä Passerine jerseyhaalari koossa 122. 


 Kangasta minun ei tarvinnut erikseen ostaa, sillä aiemmin omaa trikoomekkoani varten tilaamaa romantiikka-digiprinttitrikoota oli vielä kangaskaapissani sopivasti (Kangaskapina).


Jumppis pujotetaan päälle alakautta kaula-aukosta, jonka tietenkin on oltava tarpeeksi suuri ja joustava. Tähän haalariin tulikin taakse samanlainen tamppikaitale kuin aimmin tekemääni Lionella jerseymekkoon.



 Hihoihin laitoin harmaata trikoota (Kangaskapina), sillä digiprinttiä ei enää riittänyt niihin asti. 


 Koska jumppis on lyhythihainen, voi kylmemmällä säällä vetäistä neuleen päälle. Neule on ostettu H&M:lta.

Pojalle ompelin uusimman Ottobren ohjeella (4/2015: Small nice wolf svetari) hauskan susipaidan koossa 110.
Vastoin ohjetta tein svetaripaidan velourista, en svetarineuloksesta. Tässä paidassa myös harmaiden välinen sävyero on jyrkempi kuin lehden ohjeessa, jolloin susi erottuu paremmin eduksensa.


Suden silmien pupillit piirsin kangastusseilla, sillä en olisi (varmaankaan) onnistunut aplikoimaan niitä siististi koneella. En myöskään tehnyt taso-ompeleita, sillä koneessani ei ole taso-ompeluun sopivaa hunajankenno-ommelta, vaan ompelin palat yhteen saumurilla ja tikkasin saumanvarat suoralla ompeleella. 

 Kovin on poika iloinen susipaidastaan!


 Suden naamasta tuli melko suikulainen, mutta ei se mitään - tämä onkin sellainen luihu susi :) Paidan hihoihin tuli mukavat vauhtiraidat vaaleanharmaasta ja takaosa on kokonaan tummanharmaa. Kankaat olen ostanut Kangaskapinasta.


Sitten keksimään uusia kujeita...