keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Päättämättömän pipo, viinilaatikoksi naamioitu valokuvalaatikko ja halloween-hämpyt

Päätin koota tähän postaukseen muutamia väkertelyjäni, jotka eivät oikeastaan liitty millään tavalla toisiinsa. Nämä nyt kuitenkin mielestäni ansaitsevat tulla esitellyksi, vaikkeivat niin kauhean kummoisia olekaan :)

Viinilaatikoksi naamioitu valokuvalaatikko

Valokuva-albumeille ja -kirjoille ei tahdo löytyä mistään tilaa, enkä hennoisi niitä säilöä minnekään varastoon, sillä lapset tykkää niitä vähän väliä katsella ja ihmetellä. Mustan, kannellisen pahvilaatikon ja jämäkän verhoilukankaan avulla sain tehtyä niille näppärän säilytysboksin, joka näyttää ihan viinilaatikolta - ainakin kaukaa katsottuna. Sain äitienpäivälahjaksi kuumaliimapistoolin, joten päätin välttää ompeluhommat tällä kertaa ja leikkailin ja liimailin kankaan laatikon verhoiluksi. Kankaan reunoja en huolitellut ollenkaan.



 Tämä mahtava, puista viinilaatikkoa jäljittelevä kangas on ostettu Anne-Marian kangas ja sisustusompelimosta. 











Päättämättömän pipo

Harmaa on ollut viime aikoina lempivärini. Koska poikani housuja ja susipaitaa varten tilaamastani velourista jäi vähän kangasta yli, hurautin siitä itselleni pipon. Koska en osannut päättää, kumpi harmaa oli parempi - tummanharmaa vai vaaleanharmaa -tein piposta päättämättömän pipon, eli käytin molempia harmaita. 

 Vaaleanharmaa puoli...
 Tummanharmaa puoli...
 Sekä-että.
 Vuorin tein vaaleanharmaasta trikoosta. Velourit sekä trikoo on ostettu Kangaskapinan valikoimista. Pipon tein OttoBren Baggy Style pipo-ohjeella.

  Sopii kuin pipo päähän! 

Halloween-hämpyt 

Koska halloween-juhla lähestyy (tai oli kai sillä joku virallisempi nimi, mutten enää muista mikä), askartelimme lasten kanssa parit hassut, pitkäjalkaiset hämpyt mustasta kartongista, kennopaperista ja hopeisista piipunrasseista. Idean nappasin Sinooperin Oulun liikkeestä. Teimme tällä erää kolme hämppyä, mutta muutaman askartelemme vielä lisää ennen lauantaita, että saamme karmaisevat juhlat lastenhuoneeseen.


 Hyi hirvitys mitä kammotuksia!



 


sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kirjaesittely: Huiveja ja kaulureita - 36 nopeaa ja näpsäkkää neuletta.

Huiveja ja kaulureita - 36 nopeaa ja näpsäkkää neuletta: Fiona Goble. 

 "Huivi tai kauluri on sopivan yksinkertainen ja helppo neuletyö, jos neulojalla on kokemusta vähänlaisesti. Tämän kirjan valikoimista löytyy jokaiselle jotakin - vaikkapa käärmehuivi, hienostunut iltakeeppi, superpitkä raitakaulaliina tai lasten cowboytyylinen kolmiohuivi. Usein pisteeksi i:n päälle riittää vain nappi tai pari. Kokeneempikin neuloja saa kivoja ideoita ja riittävää haastetta esimerkiksi taskullisesta kirjoneulekaulaliinasta tai pitsineulehuivista.(Karisto)




Julkaistu: 09/2015 
Kustantaja: Karisto
Suomentanut: Maria Kivelä
Kuvat: Terry Benson
Englanninkielinen alkuteos (2014): Scarves and Cowls - 36 Quick and Stylish Knits 
Sivuja: 128
Kirjailijan muita teoksia: Knitted Animal Scarves, Gloves and Socks (2015), Neulo hauskat eläinmyssyt (2013), Fiona Goble's Farmyard Knits (2012), Knitivity - Create Your Own Christmas Scene (With Patterns) (2011), Pehmolemmikit (2008)
Arvostelukappale 

Tätä Fiona Gablen neulontakirjaa voisi luonnehtia iloisen kepeäksi, riemukkaan rempseäksi ja hurmaavan helpoksi! Kaulaliinojahan ei voi olla koskaan liikaa, sen tietää joka iikka. Hauskaa tässä kirjassa on myös se, ettei miehiäkään ole unohdettu. Harmi, ettei oma siippani osaa käyttää kaulahuiveja...

Kirjan sivuilla ei ole säästelty värejä, joten inspiraation määrä tätä selailevalla on takuulla maksimissaan. Erilaisten huivimallien lisäksi sivuilla vilistää kivoja keeppejä ja kaulureita. Lapsillekin löytyy omat, veikeät mallinsa: on söpö käärmekaulahuivi, hassu viiksekäs kauluri ja pitsireunainen raitakauluri tytöille. Tässähän ihan sormet syyhyää!

Halusin tehdä itselleni pehmoisen, lämpöisen mutta keveänmallisen kaulahuivin. Löysinkin todella sievän laineikkaan pitsihuivin ohjeen, joka on kirjan sivuilla tehty sinivalkoisin värein. itse neuloin huivin mustasta ja valkeasta Novita Rose langasta, jota haalin vuosi sitten alennuskorista talteen. Nyt tuli langalle käyttöä. Malli oli helppoa seurata, sillä onnekseni ne on toteutettu sanallisesti. En nimittäin oikein tykkää seurata ruudukkoja.  

 Olen oikein tyytyväinen huiviini. Tarkoituksenani olisi neuloa kirjan ohjeilla vielä itselleni siro pitsineulekeeppi sekä lapsilleni huivit tai kaulurit. 

Suosittelen tätä kirjaa neulomisen vasta-alkajille ja niille, jotka kaipaavat välillä tervetulleita vaihtoehtoja kaulahuivien neulontaan.
 

perjantai 9. lokakuuta 2015

Kirjaesittely: Helpot ja nopeat barbinvaatteet.

Helpot ja nopeat barbinvaatteet: Louise Scott-Smith ja Georgia Vaux.

"Tervetullut tyttöjen ompelukirja, jonka ohjeet on räätälöity ekaluokkalaisellekin sopiviksi! Kaavat ovat todellisessa koossa ja yksi kerrallaan kiinteästi kirjan sivuilla, joten kaavojen jäljentäminen käy kuin leikki. Saumat ommellaan käsin peruspistoilla. Reunat siistiytyvät nokkelasti värittömällä kynsilakalla. Kirjan ohjeilla valmistuu parissa illassa muodikas vaatekerta, joka herättää kulahtaneenkin barbin uuteen eloon!

Ohjeita voi varioida loputtomiin kangasta tai yksityiskohtia vaihtamalla. A-linjaisesta takista tulee trendikäs city-sadetakki, kun kangas vaihdetaan notkeaan pinkkiin muoviin - barbineiti on valmis kaupungille sateella ja paisteella! Ohjeet etenevät selkeästi vaihe vaiheelta ja valmiista vaatteista on kivat valokuvat nukkemallien yllä.

Vaatteet sopivat mille tahansa 30 cm:n pituiselle nukelle, joita meillä Suomessa kutsutaan yleisnimellä "barbi" (Karisto).



Julkaistu: 09/2015
Kustantaja: Karisto
Englanninkielinen alkuteos (2015): I can make Doll's Clothes
Suomentanut: Taina Wallin
Valokuvat: Pascal Bergamin 
Sivuja: 176 
Kirjailijoiden aiemmat julkaisut: Fashion Rebel Outfit Maker: Mix and Mismatch Styles! (2015)
Arvostelukappale 

Meidän koululainen on seurannut aikansa sivusta minun ompeluharrastustani ja pikku hiljaa innostunut itsekin ompelemaan. Koneella ompelu vielä hirvittää neitiä, mutta käsin hän on ommellut jo vaikka minkälaista pikkupehmoa. Niinpä tämä uusi barbinvaatekirja tuli meille sopivaan saumaan. 

Minussa herää aina pienoinen epäilyksen siemen, jos jossain kirjassa luvataan helppoja ohjeita lapsen kanssa tehtäväksi. Yritin silti ottaa ennakkoluulottomasti myös meidän viisivuotiaan pojan ompeluhommiin. Hän sai valita omalle miesbarbilleen, joka on usein leikeissä Robin, jonkin vaatteen. Hän halusi tehdä maastokankaisen takin eli "mettitakin". Neiti taas halusi tehdä pienen hamosen nukelleen. Niinpä vain piirtelemään ja leikkaamaan kaavoja.


Ohjeet yllättivät minut selkeydellään. Kunkin vaateohjeen alussa esitellään havainnollistavien kuvien avulla, mitä kaikkea ompeluun tarvitaan. Kaavat ovat tosi simppeleitä, eli niitä ei tehdä kovin monesta osasta. Kaavan piirtämiseen on annettu myös selkeät ohjeet, ja iso kiitos suuresta fontista, jota pienenkin lukijan on mukava seurata.




Niinhän siinä kävi, että poika kyllästyi ompelemiseen heti alussa, ja tyrkkäsi takintekeleen minun käteeni. Minä laiskana menin ja hurautin takin ompelukoneella, sillä ompelen käsin vain äärimmäisen pakon edessä. Tyttö jaksoi kuitenkin tehdä oman ompeluksensa loppuun saakka itse.

Helpot ja nopeat barbinvaatteet mielestäni lunasti lupauksensa siinä, että jo ekaluokkalainenkin taitaa näillä ohjeilla ompelemisen. Kirja on lisäksi mukavan kompaktin kokoinen ja siinä oli mukavasti helppoja ohjeita: on toppia, hametta, takkia, mekkoa ja pientä laukkua.


Kirjan lopussa on kätevä keino laittaa kankaiden reunoihin väritöntä kynsilakkaa estämään rispaantumista. Itseäni häiritsi ohjeissa juuri se, ettei kankaita huolitella, mutta ymmärrän toki sen, ettei monikaan alakoululainen jaksaisi tehdä kovin monivaiheista ompelusta huolitteluineen päivineen.  


Tässäpä meidän uudet barbinvaatteet esittelyssä: 


Hameeseen neiti ompeli kaksi perhospaljettia koristeeksi. Toppi on kuvausrekvisiittaa.

"Robin-nukke" sai uuden maastotakin. Äiskä halusi välttämättä huolitella saumurilla takin alaosan, mutta kynsilakkahuolittelut muualta on vielä kuvaushetkellä tekemättä. 

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Kettumaisia ompeluksia ja askartelua

Meidän neiti fanittaa kettuja ihan hirveästi, ja olen pidemmän aikaa etsinyt sopivaa kettudigiprinttiä. Niinpä innostuin  suuresti, kun Kangaskapinan valikoimiin tuli täydellinen, syksyinen kettudigiprintti. Oli ihan pakko tilata kangasta ja tehdä lapsosille paidat.


 Tytön paidan tein Ottobren  Autumn Forest trikoopuseron ohjeella koossa 122 cm. Malli on muuten ihan peruspaita, mutta eteen tulee sievä rypytys, joka tekee paidasta aavistuksen tyttömäisemmän. Kaavat olen joskus piirtänyt kirjastosta lainaamastani lehdestä, enkä muista enää, mistä numerosta ne ovat.



 Paidan pariksi tein suklaanruskeasta scubatrikoosta legginsit Ottobren ohjeella (4/15 Denim & Gold Leggins 128 cm). Nämä menivät vähän poskelleen, sillä tikkaukset alkoivat kupruttelemaan kangasta ja taskutkin menivät vähän niin ja näin...


 Kävi niin, että legginseistä tuli tytölle pikemminkin lökkärit eli lökäpöksyt. Neiti on tavattoman hoikka, joten olisi pitänyt piirtää pituus 128 cm:n mukaan mutta leveys 116 cm:n mukaan. Laiskana en jaksanut alkaa säätää kaavanmuuntelujen kanssa ja näin sitten kävi.


Tyttö kuitenkin aikoo pitää housuja, eikä tuominnut niitä kaapin perälle - onneksi. Kangas on tilattu Kangaskapinasta. Tavattoman ihanaa kangasta tämä scubatrikoo: voisin tehdä itselleni myös joskus tästä napakat legginsit. Liukkautensa puolesta se on kuitenkin hiukan haastavampaa käsitellä kuin normaalit elastaanitrikoot.
Pojalle tein Ottobren ohjeella kivan kettuhupparin (4/13 Beagle Boy huppari 110 cm). Huppuun ja kyynärpääpaikkoihin laitoin ruskeaa scubatrikoota, ja resoreina käytin metsänvihreää. Yhden kerran sain purkaa saumurini atomeiksi ja vaihtaa uuden neulan siihen. Minä niin rakastan ommella paksuja resorikohtia. Not.



Olen aiemmin ommellut pojalle housut samasta harmaasta velourista (Kangaskapina), josta tein aiemmin susipaidan. Nämä housut sopiikin aika hyvin susipaidan kaveriksi. Ohje on Ottobre-lehdestä 4/13, malli Ultimate Casual svetarihousut 110 cm. 


 Näistä tuli mielestäni oikein onnistuneet ja mukavat housut. Sovelsin hiukan etukappaleissaa, sillä tummanharmaata kangasta ei ollut tarpeeksi, joten tein etukappaleiden yläosat vaaleanharmaasta. Hauska yhdistelmä minusta.



Lopuksi esittelen kettumaisen huopa-askartelun, jonka teimme tyttöni kanssa yhdessä. Bongasin tämän ketun Oulun Sinooperissa, ja löysin kaavan kettuun heidän Facebook-sivuiltaan. Oikein veikeä kettu.


Sellaisia esittelyssä tällä kertaa. Seuraassa postauksessani esittelen hauskaa barbinvaatekirjaa (Helpot ja nopeat barbinvaatteet: Karisto 9/2015), jonka ohjeilla teimme lasten kanssa yhdessä parit vaatteet malliksi. 

Nähdään!