lauantai 26. maaliskuuta 2016

Kirjaesittely: Gluteenittomat pullat, kakut ja piirakat

Jessica Frej & Maria Blohm: Gluteenittomat pullat, kakut ja piirakat.

"Taivaallisen hyvää - ilman gluteenia! 
 
Kokki Jessica Frej'llä ja leipuri Maria Blohmilla on missio: he haluavat, että keliaakikot ja muut gluteenia välttävät saavat syödäkseen yhtä hyviä leivonnaisia kuin muutkin. 

Enää ei tarvitse leipoa erikseen gluteenittomia tarjottavia kahvipöytään. Näillä ohjeilla valmistat niin maukkaita ja meheviä gluteenittomia leivonnaisia, että niitä haluavat syödä kaikki!
Kauniisti toteutettu kirja tarjoaa tietoa gluteenittomasta leivonnasta sekä reseptit yli 40 makeaan herkkuun korvapuusteista prinsessaleivoksiin ja ylellisiin juustokakkuihin. (Mäkelä)"

Kustantaja: Mäkelä
Julkaisu: 04/2016
Suomentanut: Laura Beck 
Ruotsinkielinen alkuteos (2014): Nytt fikabröd - baka gott utan glutein
Valokuvat: Christina Sundien 
Sivuja: 126
Kirjailijoiden aiemmat teokset: Gluteenittomat pastat, pizzat ja piirakat (Mäkelä 2015), Gluteenitonta leipää (Mäkelä 2014) 
Kirjailijoiden blogit: 
Maria Blohm http://www.bakahemma.com/ 
Jessica Frej http://www.jessicafrej.se/
Arvostelukappale

Gluteeniton ruokavalio on niin yleistä nykyään, että lähes jokaiseen illanistujaiseen ja juhlaan on varattava gluteenitonta tarjottavaa. Vaikka moni ei varsinaisesta keliakiasta kärsisikään, on gluteenittomaan ruokavalioon siirtyminen tuonut helpotusta vatsavaivoihin tai apua painonhallintaan. 

Maria Blohm ja Jessica Frej on tehnyt hienon leivontakirjan, jonka ohjeilla voi tehdä kaikille maistuvia leivonnaisia, eikä gluteenittomien tarjottavien tarvitse olla juhlapöydässä  nurkassa häpeämässä. Heiltä on aiemmin ilmestynyt leivän leivontaan ja pizzojen, pastan ja suolaisten piirakoiden leivontaan erikoistuneet kirjat, ja nyt Gluteenittomat pullat, kakut ja piirakat täydentää tämän sarjan.

Kirjassa on ohjeita muun muassa pikkuleipiin, myös piparkakkuihin, kuivakakkuihin, pulliin (jotka kuvittelisin haastavimmaksi toteuttaa gluteenittomana), leivoksiin, piirakoihin, juustokakkuihin. Kirjan alussa kerrotaan erilaisista gluteenittoman leivonnan raaka-aineista, ja koin itse sen ainakin hyvin hyödylliseksi, sillä olen aina miettinyt, mitä ihmettä ovat psylliumi ja ksantaani. Ne kuulostavat joltain karmean myrkyllisiltä, e-koodeja pursuavilta elintarvikkeilta, mutta nehän ovatkin ihan luonnonmukaisia tuotteita.

Mieleni teki kokeilla, saisinko tehtyä hyvää, gluteenitonta pullaa, mutta sitten silmäni bongasi kirjasta aivan ihanan, uunissa hyydytettävän vadelma-valkosuklaajuustokakun ohjeen. Tähän kakkuun käytetään kaurahiutaleita  ja -jauhoja, maissitärkkelystä ja psylliumia, hiukan myös leivinjauhetta. Täytyy sanoa, että pohjasta tuli oikein hyvänmakuinen!

Pidän erittäin hyvänä makumittarina sitä, että mieheni, joka on melko nirso juustokakkujen suhteen, kävi napsimassa tätä kakkua jääkaapista lisää useaan otteeseen. Myöskään koemaistajana toiminut siskontyttö ei sylkenyt kakkua ulos suustaan, joten onnistunutta se taisi olla. 

Ps. Pidin kakun mausta myös itse: Se ei ollut liian makeaa, mutta herkullista, pohja oli kivan ohut mutta maistuva. Ohje oli helppo; kaikki pohjan ainekset sekaisin kerralla, uuniin esipaistumaan, täyteainekset sekaisin, päälle vadelmat ja valkosuklaarouhe ja uuniin paistumaan. Loppukypsytys jälkilämmössä ja jäähdytys jääkaapissa (tai ulkona, niin kuin minä tein.)



Suosittelen lämpimästi hankkimaan kirjahyllyyn Gluteenittomat pullat, kakut ja piirakat -kirjan, jos haluaa saada juhliin, illanistujaisiin tai vieraita varten pätevää gluteenitonta makeaa tarjolle. Näitä kehtaa kyllä varmasti laittaa esille, eikä juhlakakkua tarvitse välttämättä varustaa 'gluteeniton'-kyltillä, vaan antaa kaikkien maisteltavaksi.
 

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Kirjaesittely: Pannunalunen

Susanna Uusitalo: Pannunalunen.

"Pannunalunen, tuo vaatimaton mutta tuiki tarpeellinen keittiön tarve-esine muuntuu moneksi. Miksi tyytyisit yhteen ja samaan, kun voit näppärästi tehdä vaikka joka kattaukseen oman, juuri sopivan muotoisen ja värisen alusen?

Susanna Uusitalon ohjeilla syntyy pannunalusia joka lähtöön: veistämällä tai virkkaamalla, punomalla tai ompelemalla – tai monin eri tavoin askarreltuna. Kirja tarjoaa 30 erilaista ohjetta puusta, metallilangoista, luonnonmateriaaleista, mosaiikkipaloista, betonista, naruista sekä kankaasta ja villasta valmistettujen pannunalusten tekemiseen. Raaka-aineeksi sopii mikä tahansa kuumuutta kestävä materiaali, ja myös monesta tarpeettomasta tavarasta voi tehdä kivoja pannunalusia.(Moreeni).


Kustantaja: Moreeni
Julkaistu: 02/2016
Sivuja: 120
Kuvat: Ritva Tuomi (työvaihekuvat Susanna Uusitalo)
Kirjailijan muita teoksia: Käsityöläisten kodit (tulossa: Moreeni 2016), Matto X 30 (Moreeni 2014), Luonto sisustaa (WSOY 2013)
Arvostelukappale

Täytyypä heti alkuun sanoa, että todella tykkään tämän kirjan kansikuvasta! Ihana vanha puuhella, sen päälle pinotut luonnonmateriaaleista tehdyt pannunaluset ja hienosti viereen sommiteltu turkoosinsininen teekannu saavat minut heti kiinnostumaan.

Pannunalunen henkii maalaistunnelmaa ja kätkee kansiensa sisään hyvin erilaisia ohjeita vaihtelevista materiaaleista. Kirjan ohjeet on jaoteltu viiteen osaan: Puu; Betoni, metalli ja mosaiikki; narut ja langat; kangas ja villa sekä kierrätys. Ohjeista löytyy kyllä jokaiselle kädentaitajalle jotakin. Myös muutama patalapun ohje löytyy.

Puiset pannunaluset kiehtoisivat kamalasti minua, mutta minä kun en ole hirveän haka puutöissä, eikä saatavilla ole oikeanlaista työtilaakaan semmoisten tekemiseen, valitsin viimein kirjasta testattavaksi askarteluhuovasta tehtävän pannunalusen.


Todella moni muukin ohje suorastaan syyhytti minua tekemään, joten tuskin tähän yhteen jäävät pannunaluskokeiluni. Esimerkiksi viehätyin kovasti mosaiikkipannunalusista, sillä ne henkivät minulle kahdeksankymmentälukua (isosiskoni teki nimittäin sellaisen lapsena koulussa.) 

Hauskalta vaikuttavat myös esimerkiksi sinkityistä prikoista ja huovasta tehdyt tai metallilangasta punotut pannunaluset. Puisiakin pannunalusia voisin tehdä yhteistyössä mieheni kanssa kesemmällä, kun voi siirtyä nikkaroimaan ulos.

Valitsin huopapannunaluseni väreiksi mustaa, harmaata ja valkoista huopaa. Askarteluhuopa kannattaa muuten ostaa aina kangaskaupasta metritavarana, sillä se on pikkupalasina askartelukaupoissa ihan törkeän kallista. Itse tilasin huopani Kangaskapinasta.



Huomio: Kannattaa käyttää kuumaliimapyssyn kanssa suojahanskoja, minä nimittäin poltin sormeni pahasti liimaillessani rullia.

Koska ohjeen mukaisesta pannunalusesta tuli minun tarpeisiini liian pieni, rullailin vielä kuusi ruskea-musta-valkoista rullaa siten, että pannunaluseni sai aika vinkeän muodon. Aion nimittäin käyttää tätä enemmänkin kattilanalusena.


Omana lisäyksenäni liimasin rullien ja taustahuovan väliin ripustuslenkin, jotta voin ripustaa pannunaluseni näppärästi käden ulottuville. 

Monia näistä ohjeista voisi tehdä myös yhdessä lasten kanssa (kouluikäisten tai vähän alle), mutta esimerkiksi tämä huovasta tehty on kuumaliimailuineen ehkä liian vaativa (ja vaarallinen) pienten kanssa. Äitienpäivän lähestyessä tämä kirja tarjoaa kivoja vinkkejä mummoille tai äideille tehtäviksi. Itse tehty pannunalunen voisi olla  myös melkoinen hitti kesän mökkituliaisena! Minusta Pannunalunen on helmi monipuolisuutensa vuoksi.
 

    

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Kevätaskartelujen aikaa osa 2



Pääsiäinen senkun lähestyy ja askarteluni ovat edenneet taas eteenpäin. Tein lisää taiteltavia pupukoreja, joista ensimmäisen mallikappaleen esittelin edellisessä askartelupostauksessa. Korit pääsivät nyt virpo-oksiin keikkumaan.


Kuvan oikeassa laidassa keikkuvat tiput alustettiin jo aiemmin, kun maalasimme lasten kanssa erikokoisia styrox-palloja keltaisella akryylimaalilla.  Nyt me kasasimme ne hammastikkujen ja liiman avulla niin, että pienemmästä pallosta tuli alavartalo. Silmiksi liimasimme mustia nappisilmiä ja perinteisiä askartelusilmiä, siivet teimme askarteluhuovasta, nokat kartongista ja jalat taittelimme keltaisesta piipunrassista. Tukka tehtiin joko höyhentupsusta tai askarteluheteistä.

Idean tipuihin sain Sinooperista, ja myös suurin osa materiaaleista on ostettu sieltä. 





Tämän lisäksi taittelin kartongista hauskoja tulppaaneja maljakollisen. Ohjeen nappasin Taika-lehden numerosta 03/2015.



VIRVON VARVON TUOREEKS TERVEEKS!

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Laskosverho kierrätysmateriaaleista

Kevättalvella huomaan taas miten ihanasti aurinko paistaa olkkarin ikkunaan paljastaen kaiken sisällä olevan pölyn, kissankarvat ja tahmaistakin tahmaisemmat ikkunalasit.Tarvitaan siis pikaiseksi ensiavuksi laskosverhot, jotka eivät pimennä meidän olkkaria ihan pimiöksi asti, mutta blokkaavat suurimman osan paisteesta ja sen tuomista paljastuksista.

Otin mitat vanhasta, risaisesta laskosverhosta ja hyödynsin siitä talteen välirimat, narut, muovirenkaat ja yläosan puuriman. Tarvittiin paljon mittailua, ähinää, puhinaa, silitystä, nuppineuloja... Mutta nyt olkkarissa on söpö laskosverho, jonka ompelin Nanson harmaatäplikkäästä kankaasta.


Kankaan olen saanut joskus lehtitilauksen kylkiäisenä - sen alkuperäinen funktio on olla pöytäliinana. Meillä se on ollut tilanjakajaverhona, sen jälkeen sohvasängyn päällisenä ja nyt se sai uuden tarkoituksensa.

Ennen...

...Jälkeen.




tiistai 15. maaliskuuta 2016

Kirjaesittely: Parhaat piirakat. 50 suolaista ja makeaa herkkua kotikeittiöstä.

Tiia Koskimies: Parhaat piirakat.50 suolaista ja makeaa herkkua kotikeittiöstä.


"Parhaat piirakat -kirjasta löytyy tarjottavaa arkeen ja juhlaan. Mukana on niin perinteisiä retro-piirakoita karjalanpiirakoista kaali- ja lihapiirakkaan kuin uusia tuttavuuksia flammkuchenista ranskalaiseen galette-piirakkaan.

Ja mitäpä olisi piirakkakirja ilman iki-ihanaa mustikkapiirakkaa, suussa sulavaa mustaherukka-suklaapiirakkaa tai vaikkapa tuorejuusto-appelsiinipiirasta, joka viimeistään vie kielet mennessään? Myös gluteenitonta ja maidotonta dieettiä noudattaville on kehitelty omat ohjeensa."(Minerva)


Kustantaja: Minerva
Julkaistu: 03/2016
Sivuja: 136
Kuvat: Matias Koskimies
Kirjailijan aiempaa tuotantoa: Suomalainen puurokirja (Minerva 2015), Suomalainen smoothiekirja (Minerva 2014), Pohjoisen herkut (Gummerus 2013), Syystunnelmia ja joulun odotusta (WSOY 2005), Venekokin käsikirja (Art House 2003), Makumatka saaristoon (Silja Line 1999),   
Kirjailijan blogi: http://umami.fi/ 
Arvostelukappale




Minulle tulee Parhaat piirakat -kirjasta mieleen 1980-luvun ruokakortit, joita tuli lähes jokaiseen kotitalouteen. Jotenkin ohjeet, kuvitukset ja kirjan habitus henkii kasariaikaa. Pidän siitä, että ohjeet on luokiteltu kala-, liha- ja kasvispiirakoihin, ja makeat on sitten toki vielä omana ryhmänään. Herkullisissa piiraissa käytetään enimmäkseen terveellisiä ainesosia: erilaisia kaaleja, kasviksia, hirvenlihaa, sieniä, marjoja.



Päätin kokeilla kirjasta Tomaatti Tatin -keikauskakkua, jonka pääraaka-aineena ovat tomaatit ja punainen pestokastike. Pestokastikkeelle on mukana ohje, mutta minä päätin käyttää kaupan valmista.



Lisää kuvateksti


Minun tomaatti tatin näyttää hiukan erilaiselta kuin kirjan piiras, mutta hyvää se oli. Koristelut jätin tällä kertaa tekemättä.



Parhaat piirakat on hyvä kirja esimerkiksi vieraiden varalle, etsii sitten perinteisen lohipiirakan kuin jonkin erikoisemman piirakan ohjetta. Mukavaa on myös se, että myös makeat piirakat löytyvät samojen kansien välistä. Kirjan alussa on monipuolisen paljon erilaisia piiraspohjaohjeita, muttei ohjeissa syyllistetä valmistaikinoiden käyttäjiäkään.


maanantai 14. maaliskuuta 2016

Kevätaskartelujen aikaa

Näin pääsiäisen lähestyessä jopa minä innostun kokeilemaan kevätaskarteluja, vaikken ole mikään askartelun ylin ystävä. Esittelen nyt tässä muutamia näperryksiä, joita sain lasteni kanssa aikaiseksi, ja jatkan lisää seuraavassa päivityksessä, kunhan saan kaikki valmiiksi.

Pääsiäismunien maalaus on haastavaa hommaa, sillä tyhjät munankuoret hajoavat helposti. Ja vaikka ne saisi pysymään ehjinä koristelun ajan, onnistun ne kuitenkin tiputtamaan ja hajottamaan jossain vaiheessa, saati että ne saisi säästettyä ehjänä seuraavia pääsiäisiä varten. Siksi minä tykkään styroxmunista.


Törkkäsimme muniin hammastikut, jotta niitä on helpompi maalata ja kuivatella.

Maalasin munat kauttaaltaan perusliimalla ja levitin niille irtohilettä. Keksin hyvän kuivatustelineen teippamalla kulhon maalarinteipillä ja törkkäämällä munat tikkuineen siihen kuivumaan. Idean näihin kimallemuniin nappasin Sinooperista, josta myös ostin tarvikkeet.


Kun munat olivat kuivia, liimailimme niihin perusliimalla ja kuumaliimapyssyllä koristeita: paljettinauhaa, satiiniruusuja, timanttitarroja. Osaan laitoimme höyheniä hännäksi ja kultanauhaa ripustuslenkiksi, jotka kiinnitimme pienillä askartelunauloilla. Muut materiaalit on ostettu Sinooperista, mutta pastellisävyiset höyhenet ostin Citymarketista.    
Taika-lehden numerosta 2/2015 nappasin tällaisen kivan taiteltavan pupukorin ohjeen. Tämän pupun voi laittaa roikkumaan vaikka pajunoksasta, sillä nämä on tosi pikkuisia. Sisään mahtuun juuri ja juuri pieni ruohomuna tai pari hedelmäraetta. Näitä minun olisi tarkoitus väkerrellä eri väreissä useampia. Tarvikkeet pupuun olen ostanut Citymarketista.    
Näihin kivoihin paperiperhosiin löysin ohjeen Taika-lehden numerosta 4/2013. Näissä voi käyttää monenlaisia papereita: lahjapaperia, kartonkia (ehkä hiukan liian jäykkää tosin), kuviopapereita, silkkipaperia jne. Me käytimme lahjapaperin ja kuviopaperin jämiä. Sidoimme perhoset ompelulangalla rimpsuksi ja teimme niistä köynnöksen.

Note-to-self: Muista kissat ja niiden saalistusvietti. Seuraavana aamuna perhosrimpsu löytyi lattialta, joten etsimme niille uuden paikan, mielellään katonrajasta :D    
Seuraavassa askartelupäivityksessä esittelen pääsiäistipuja sekä kartonkisia kevättulppaaneja.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Kirjaesittely: Helppoa ja hyvää: Suklaa - Herkkuja joista tulee hyvä mieli.

Helppoa ja hyvää: Suklaa - Herkkuja joista tulee hyvä mieli.

"Jo sana suklaa saa veden herahtamaan kielelle. Tämän suussa sulavan herkun ystävät ovat varmasti yksimielisiä siitä, että suklaa on makunautinto vailla vertaa. Harva pystyy vastustamaan leivoksia, kakkuja, pikkuleipiä ja muita jälkiruokia, jotka maistuvat samettisen suklaisilta. Tämä kirja sisältää mitä hurmaavimpia luomuksia kaikille suklaan ystäville. Herkuttelun iloa!

Yli 100 helppoa ja hyvää ohjetta.(Gummerus)  


Kustantaja: Gummerus
Julkaistu: 03/2016
Suomentanut: Anni Järvinen, Saara Toivonen
Englanninkielinen alkuteos: Chocolate
Toteutus: Ivy Contract
Kuvat: Charlie Paul
Sivuja: 208
Muita Helppoa ja hyvää -sarjaan kuuluvia kirjoja: Naposteltavat, Leivonta, Salaatit, Kasvisruuat, Opiskelijan keittokirja, Smoothiet ja mehut
Arvostelukappale 

Minä pidän suklaasta ihan liikaa. Nimenomaan täyteläisestä maitosuklaasta, en niinkään terveelliseksi väitetystä tummasta suklaasta. Olen kokeillut tehdä raakasuklaata itse, ja onhan se hyvää, mutta... silti mussutan mieluummin kermamaista, rasvaista maitosuklaata, joka on vielä mieluiten varustettu jollain ihanalla täytteellä. Kuulun myös siihen koulukuntaan, joka tulistuu, jos valkosuklaata väittää suklaaksi! Se on rasvaa, ei suklaata! Vähän sama jos väittää mustaa väriksi...

Tämän suklaapajatukseni jälkeen on hyvä siirtyä arvioimaan tätä kirjaa. Suklaa - Herkkuja joista tulee hyvä mieli on nimittäin täydellinen suklaahimon tyydyttäjä ja äkkimakean tarpeessa olevan pelastuskirja. Tässä oppaassa ei ole ollenkaan alun sepostuksia sopivista välineistä, raaka-aineista ja tekniikoista, vaan kompaktin kokoinen (160 X 200 mm) kirja on täynnä toinen toistaan suklaisempia herkkuja. 

Kirjan ohjeet on jaoteltu jälkiruokiin, kakkuihin ja torttuihin, pieniin leivonnaisiin sekä makeisiin ja pikkuherkkuihin. Ohjeet eivät ole yhtä aukeamaa pidempiä ja kuvat vievät kielen mennessään. Ehei, en silti syönyt kirjan sivuja, vaan päädyin kokeilemaan pienien leivoinnaisten osiosta karamelli-suklaa-muropaloja. Kyllä, niistä tuli ihan liian hyviä!

ÄKKIMAKEUSVAROITUS!


 
Jos rakastat suklaata, tämä kirja on sinua varten. Tuliko minulle tästä kirjasta hyvä mieli? Kyllä, kyllä minulle tuli :)